Nasu ja se kaverit

Sain ystävältäni Kvilttaajalta paljon pieniä kangaspaloja ja lisääksi yhden ihanan Marimekon Nasu-kankaan. Tai Ihaa-kankaan. 

Aikaisemmin olen tehnyt siitä yhden pussukan, kukkaron ja aurinkolasikotelon.

Kankaasta riitti vielä pieneen olkalaukkuun

ja korttikukkaroon! Laukussa on etupuolella tasku ja olkahihna on kiinnitetty hakasilla purjerenkaisiin. 

Talvella kursseilla teimme kolmeosastoisen pussukan. Minulla oli tämä puolivalmiina mallina josta näki, miten vuoret ommellaan. Nyt ompelin sen valmiiksi.

Laukku on tosi ihana, koska tuo kangas on niin kivaa.

Minulla on mielenkiintoinen projektin yhden Ninnin kanssa ja sain häneltä pienen palasen tätä söpöä kangasta. Sain siitä juuri ja juuri pienen kukkaron, kun yhdistin kaksi palasta molemmilla puolilla yhteen.

Kukkaron toinen puoli on se metsä, minne tuo pupu on loikkimassa.

Sulo onkin parhaillaan mökillä ja siellä tämä kuva on otettu, mutta pari viikkoa sitten.

Kun vielä on kukkia raekuuron ja ukonilman jälkeen voimissaan, täytyy niitä kuvata. 

Läksiäislahja ts. rehtorille. Kassissa on vuori ja siinä tasku. Ihan on hänen toivomusten mukainen. Luulisin.

Kauppakassi, josta hänelle tulee me opiston kolme naista mieleen.

Varmaan sinun on vaikea arvata, mitä mikäkin oikein kuvaa ja miksi. Melkein jo laitoin arvauskilpailun pystyyn, mutta taidan nyt kuitenkin jättää arvuuttelematta.

Huomenna on vielä työpäivä, osittain virkistyksen merkeissä, sitten alkaa loma.

Muuten, ihan pakko kertoa, kun tuli tuosta Sulon kielestä mieleen. Yhtenä iltana Sulo oli omalla paikallaan ja katseli minua, kun olin keittiössä. Menin hänen luokseen ja sanoin, että onpas sinulla kieli söpösti. Suusta pilkotti hieman punaista ja koskin siihen. Tuntui oudon kuivalta. Otin ihan sormieni väliin ja aloin vetää. Sulo oli ihan paikallaan ja minä vedin hitaasti minun punaisen sukan esiin. Se oli kuin joku taikatemppu! Sukka oli Sulon kitalaessa, ei siis nieltynä. Vaikka sekin varmaan häneltä onnistuisi.

Toivottavasti on lämmintä muuallakin kuin kokon vieressä. Siinä saattaa heiluvat helmat kärventyä, jos liian lähelle menee. No joo, kyllä ne toppahousutkin voi kärtsätä!

Erittäin hauskaa ja lämmintä Juhannusta!

  

Kassi-alman kertomuksia

Edellisen postauksen arvuutus oli aika mahdoton, kun silppu ei ollut oikeastaan syötävää, vaikka kokkailusta puhuinkin. Sulo-koira kyllä söi, mutta sitä ei kai lasketa. Kukaan ei arvannut oikein, mutta Irma arveli, ettei kyseessä ole syötävä ollenkaan. Irma ei tosin arvannut mitään, mutta kuitenkin ajattelin hänen olevan voittaja. Semmoinen pakkovoittaja, joka ei edes osallistunut arvailuun. Palkinnon postitan sitten kun keksin mikä se on.

 

Silppu oli taikinabatiikin taikinamuruja, jotka olin rapsutellut kankaasta. 

Ensimmäiset taikinat Sulo kävi osin pilaamassa, kun laitoin kankaan kuivumaan ompeluhuoneen sängyn päällä olevalle levylle. Hän oli hiippaillut sinne ja nuoli kiihkeästi taikinakuvioita. 

Tein uudet taikinat ja kuviot ja tällä kertaa huoneen ovi meni tiukasti kiinni.

Kankaasta tein kauppakassin. Yksinkertainen malli, jonka voi taitella käsilaukkuun mukaan niitä hetkiä varten, kun on ajautunut ostoksille ilman tarkoitusta eli vahingossa. Siinä kohdin, kun myyjä kysyy, haluatko ostaa muovikassin, vastaan: "No way!" ja tempaisen oman salakassin käsilaukusta. Kaikilla näin säästyneillä muovikassirahoilla ostan uusia kankaita.

Lisää kasseja! Mallin idea on samansuuntainen kuin Marimekon matkuri-kassi. Tämä kasvaa sen verran isoksi, että mahtuu hyvin useat yllätysostokset.

Sivussa on toisella puolella tasku kantohihnojen välissä. Koko "matalana" korkeus 29 cm, "korkeana" 36 cm. Leveys 40 cm ja pohja 12 cm. Materiaali on Etolasta ostettua pöytäliinaa, sellaista hieman muovista, jota voi pyyhkiä kostealla. 

Tässä kuvassa lisätilaa antava yläosa on taitettu alas ja kassi on näppärän kokoinen ihan vaikka kaupungille mennessä. Edellisessä kuvassa yläosa on nostettu ylös ja kassi on korkea.

Sisällä on puuvillavuori ja päällyskankaasta tehty vetoketjullinen tasku. Laitoin pohjaan tarroilla kiinni olevan tuen. Istuinalustasta leikattu palanen, jonka päälystin kassikankaalla.

Marimekon raitakankaasta samalla systeemillä tehty kassi. Korkeus suurimmillaan 50 cm, matalampana 42 cm. Leveys pohjasta mitattuna 26 cm ja pohjan syvyys 14,5 cm. Pitkä ja hoikka, kuten me kaikki ollaan! ; D

Ulkopuolella tasku kuten edellisessä kassissa.

Tämä on merellisen raikas kassi! Punainen vetskari ja valkoinen narunpätkä vetimessä on hyvät piristykset.

Sisäpuolella valkoinen vuori, jossa avoin tasku ja pohjassa irroitettava tuki. 

Hii- ohoi! Lahden merille!

Sitten hieman romattisempia tunnelmia. Lähden tämän kassin kanssa syreenimajaan virkkaamaan jotain hempukkaa työtä. Sitten kesällä, kun on lämmin ja syreenit kukkii. Kassin korkeus keskikohdalta on 30 cm ja leveys ylhäällä 38 cm, pohjassa n. 25 cm ja pohjakappale on 10 cm leveä.

Tarkkasilmäinen huomaa, että kassissa on käytetty kahta eri kukkakangasta. Myös takapuolella on vielä kahta eri kangasta! Eli neljästä näytepalasta koottu päällinen. Kiinnistyksenä tavallinen nappi. Tosin se on kaunis. Sulo söi eilen yhden napin, mutta se olikin ihan perusnappi, sellainen miestenpaitanappi.

Kassissa on vuoren ja päällisen välissä tukea antamassa ohut laukkuhuopa, jonka tikkasin vinolla ruututikkauksella.

Sisällä avoin, kaksilokeroinen tasku ja tärkeä avainnauha. Voihan siihen nauhan päässä olevaan lukkoon kiinnittää vaikka lompakon, jos siinä sattuu olemaan joku kiinnitykseen sopiva juttu. 

Pohjapala on kivan muotoinen, nousee sivuilta kolmionmallisesti ylös.

Ihan söpö kassi kesämenoihin.

Sulo on oppinut tarkkailemaan ohikulkijoita parvekkeen reunalla notkuen.

Mökillä tarkoitukseni oli kuvata saniaispuskaa, mutta Sulon mielestä siitä puuttui se jokin. 

Mukavaa viikonloppua ja onnittelut kaikille valmistuneille! 

(Enkä nyt tarkoita valmistuneita käsitöitä, tai vähän niitäkin.)